Kivilinko

Miten edellä ajavan auton renkaasta lentävä kivi päätyy takana tulevan tuulilasiin, ja mikä siihen vaikuttaa.

v0.12
Osumia tuulilasiin–
Iskunopeus lasiin–
Iskuenergia (kohtisuora)–
Lakikorkeus (90 % kivistä alle)–
Raja-kulma taakse–

Sivunäkymä

Mihin kivet päätyvät

    Edellä ajavan takapyörä

    Viivat ovat tangentteja, joita pitkin kivi lähtee renkaasta auton suhteen. Raja-kulmaa myöhemmin irtoavat kivet osuvat läppään, puskuriin tai pyöränkoteloon. Kulma mitataan renkaan kosketuskohdasta taaksepäin.

    Yksittäinen kivi

    Valitse irtoamiskulma ja katso yhden kiven luvut. Kivi tarkastellaan sivutasossa: se kulkee takana ajavan tuulilasin kohdalle, ja edellä ajavan läppä on sen tiellä.

    –

    Osumat tuulilasiin

    Tuulilasi edestä katsottuna. Pisteen koko kertoo kohtisuoran iskuenergian ja tummuus osuman todennäköisyyden.

    Kohtisuoran iskuenergian jakauma: osumia tuulilasiin tuhatta irronnutta kiveä kohden, energia logaritmisella asteikolla.

    Mikä vaikuttaa eniten

    Jokaista tekijää muutetaan vuorollaan realistisen vaihteluvälin ääripäihin ja muut pidetään nykyisissä asetuksissa. Pystyviiva on nykytilanne. Osumariski yhdistää kolme asiaa: kuinka moni kivi irtoaa, kuinka moni niistä osuu lasiin, ja vertailutilanne on 100.

    Näytä taulukkona

    Välimatka ja nopeus

    Osumat välimatkan funktiona neljällä nopeudella, kun molemmat ajavat samaa nopeutta. Muut asetukset ovat nykyiset.

    Näytä taulukkona

    Mitä malli olettaa

    Mitä simulaatio laskee

    • Kivi lähtee edellä ajavan takarenkaasta kahdella tavalla. Urista irtoaa kivi, kun keskipakoisvoima voittaa sen pidon. Mitä kovempaa ajetaan, sitä suurempi osa urien kivistä irtoaa. Tieltä nouseva kivi jää hetkeksi renkaan ja tien väliin ja vapautuu kosketuspinnan takareunasta.
    • Kivi lähtee auton suhteen renkaan tangentin suuntaan suunnilleen ajonopeudella. Maan suhteen se nousee lähes suoraan ylös.
    • Kiven sivusuuntainen lähtökulma vaihtelee. Takana ajavan kohdalla lasketaan todennäköisyys, että kivi on sivusuunnassa lasin tai korin kohdalla tai menee ohi.
    • Lennossa vaikuttavat painovoima, ilmanvastus ja tuuli. Tiehen osuessaan kivi kimpoaa ja menettää suurimman osan nopeudestaan.
    • Edellä ajavan pyöränkotelo, roiskeläppä, puskuri ja alusta pysäyttävät osan kivistä. Takana ajavan keula, konepelti, tuulilasi ja katto tarkistetaan osumien varalta.
    • Iskusta lasketaan nopeus takana ajavan suhteen, sen kohtisuora osa lasiin, liike-energia ja Hertzin kontaktimallin mukainen teoreettinen huippuvoima.

    Mitä kannattaa pitää mielessä

    • Automallien mitat on arvioitu valokuvista ja julkisista päämitoista. Ne voi korjata omilla mittauksilla lisäasetuksista.
    • Irtoamiskulmien jakaumaa, kivien pitoa urissa ja tieltä nousevien kivien osuutta ei ole mitattu. Ne ovat perusteltuja oletuksia, joten tulokset sopivat parhaiten tilanteiden vertailuun, eivät absoluuttisiksi ennusteiksi.
    • Huippuvoima olettaa kimmoisan törmäyksen. Todellisuudessa kivi ja lasi murtuvat, joten voima jää pienemmäksi. Lohkeaman syntyyn vaikuttavat myös kiven muoto, lasin lämpötila ja lasin aiemmat vauriot.
    • Mallissa ei ole edellä ajavan pyörrevanaa, takana ajavan keulan ilmavirtausta, kaarteita, rekan paripyöriä eikä etupyörien heittämiä kiviä.
    • Riski-indeksin vertailutilanne: BMW F11 toisen F11:n perässä, 100 km/h, välimatka 1 s, hiekoitettu tie.